tiistai 4. helmikuuta 2014
Mikä minuun on mennyt?
En todellakaan ymmärrä itseäni yhtään? Syytän, raivoan, provosoin, uhkailen, käyttäydyn kuin mielipuoli ja olen täysin hysteerinen. Mihin on kadonnut se itsevarma ja itseään rakastanut nainen, joka muutti Helsinkiin kaksi ja puoli vuotta sitten? Osaltaan kai itsetuntoni rapisi parisuhteessa, osin erossa, mutta kaikkea (tai siis suurinta osaa) ei voi laittaa toisen syyksi. Miksi en ole pitänyt huolta itsestäni paremmin? Miksi annoin kohdella itseäni niin, miksi lopetin itseni rakastamisen? Tässä on minulle nyt kyllä työkenttää ihan riittävän pitkäksi ajaksi, mutta voi kun saisin tämän akuutin hysteerisen Haamuliinin johonkin kontrolliin, koska aina kun se pääsee valloilleen, niin eihän siitä hyvä seuraa. Varsinkin kun tuo valloilleen pääseminen tapahtuu aina E:n seurassa. Ikävä kyllä asuntoasiat yms. on pakko hoitaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei! Noi raivontunteet on ihan normaaleja, niitä kävin itsekin aikoinaan läpi. Se kuuluu tähän suruprojektiin. Hienoa, että olet "jo" päässyt siihen pisteeseen, että ajattelet mielessäsi niinkin tärkeää asiaa, kuinettä miksi lopetit itsesi rakastamisen? Juuri niin! Mieti asiaa näin; vaikka tai jos miehesi ja sinä ette olisikaan eronneet, niin olisitko ansainnut poikaystäväksesi miestä, joka on pettänyt sinua toisen naisen kanssa? Vaikka aina on helppoa syyttää toista osapuolta pettämiseen johtuvista seikoista, niin se on ihan sama; vaikka toinen raivoaisi tai olisi minkälainen tahansa, se ei oikeuta pettämiseen.
VastaaPoistaNyt keskityt tuohon tärkeään seikkaan; miksi lopetit itsesi rakastamisen? Olisiko tänään se päivä, kun alat vihdoin rakastaa myös itseäsi? Aloita vaikka joku kiva uusi harrastus, joka vie edes hetkeksi ajatuksesi muualle.
Kiitos todela hyvästä kommentista! Se auttoi todella. Tiedän, että ansaitsen parempaa kuin E. Se on ihan totta. Yritän myös opetella rakastamaan itseäni taas, opin sen kyllä vielä ajan kanssa, tiedän sen.
PoistaKäyttäydyin eilen silti liian huonosti. Alennuin E:n tasolle omilla teoillani ja sanoillani. En saavuta kostonhimoisilla sanollani mitään, paitsi haittaa itselleni. Siksi yritänkin nyt oikeasti keskittyä vain itseeni, painukoon E hiiteen, en halua olla yhtä törppö kuin hän!