lauantai 29. elokuuta 2015

Jotain treffejä...

Numero 15. Tästä jo mainitsinkin tuossa heinäkuun vikassa postauksessa. Itseään täynnä oleva ihminen.

Numero 16. Ihan ok tapaus, vaikka olikin vähän vaivaannusta ilmassa, muta totesin, kun ehdotti uutta tapaamista, että voihan sitä kokeilla toisenkin kerran. No, mulle ei käynyt ensimmäisenä ehdottamansa päivämäärä ja ei sitten enää vastannut mulle, vaikka ehdotin toista päivää.

Numero 17. Olen tavannut kahdesti ja katsotaan nyt. Mies on vain liian innokas ja on alkanut vähän ahdistaa jälleen se, mitään suurta ihastusta tai tunnetta ei ole ilmassa itselläni (tai siis ei mitään tunnetta, mutta ei toisaaltaei myöskään sitä, että tietää, että toinen ei todellakaan ole mulle sopiva).

Numero 18. Tapasin ennen kuin tapasin numero 17:n toisen kerran. Kamala tapaus, oli aika hyvin valehdellut omasta elämästänsä esittelyissään. "Olen aktiivinen ja menevä ihminen" tarkoittikin sitä, että töiden jälkeen istuu kotona katsomassa telkkaria... Joo-o.

Numero 19. Taisi kovastikin pettyä ulkonäkööni, vaikka on toki nähnyt kuvani. Mukana on toki minusta tosi hyvä kuva, mutta myös ei niin onnistunut otos, joten sinänsä ei olisi pitänyt olla yllätys, lisäksi ei ole itsekään mitään Mr. Finland- aineistoa. Mies ei kysynyt minulta mitään, ei edes, miten päivä on mennyt tms. ympäripyöreää, mikä on selvä merkki, että toista ei kiinnosta yhtään. No, 1,5h keskusteltiin hänen harrastuksistaan. Taas oli näitä "halataan kun treffit loppuu"- tyyppejä. Olen jo oppinut, että jos mies halaa ekojen treffien päätteeksi, niin hän ei todellakaan ole kiinnostunut, tai siis näinhän mulle on käynyt joka kerta, kun mies on halannut. Ehkä se on niin, että ne, jotka ovat kiinnostuneita, eivät vain sitten uskalla halata, mutta jos ei kiinnosta, siihen on helppo päättää treffit.

Jotenkin tuntuu, että ei tästä tule mitään ja tarjolla olevat miehet ovat lähinnä tapauksia 18 tai sitten .jos joku on edes vähän tolkullinen henkilö, hän ei ole minusta kiinnostunut. Ehkä lopetan koko touhun.

tiistai 18. elokuuta 2015

Silmäpeliä

Mä olen aina kadehtinut ihmisiä, jotka osaa flirttailla, koska mä en osaa. No, olen istunut junassa pari kertaa siten, että siellä on ollut yksi tosi söpö mies. Ekalla kertaa onnistuin katsomaan silmiin pari kertaa ja toisella kertaa hymyilemäänkin. Mies hymyili takaisin. Tänään osuin taas junaan yhtä aikaa hänen kanssaan. Alkoi ujostuttaa pahasti, mutta onnistuinpa vähän taas vilkuilemaan :D Yllättävän mukava päivän piristys, kun oon kerrankin onnistunut ylittämään itseni näin.