Hyvästi

Hei E. Käsitellessäni suruani eroprosessissa on eräänä keinona jäähyväiskirjeen kirjoittaminen. Niin, tässä se nyt on. Sinähän et koskaan tätä lue, mutta osoitan tämän silti sinulle. Koska sinulle minun pitää sanoa jäähyväiset, sinulle ja minulle, meille. Meidän kodillemme, meidän tulevaisuudellemme.

Jää hyvästi E. Sinä, joka sait minut tuntemaan itseni kauniiksi ja joka pidit minua aina niin kauniina, sinä, joka olit minusta ylpeä. Hyvästit sinulle, joka teit oman osasi meistä. Jää hyvästi, sinä joka opetit minulle ne pääkaupunkiseudun tiet ja veit minut silloin ensimmäisenä syksynä ensiapuun. Jää hyvästi, sinä joka sanoit minulle kauniita asioita ja pidit minusta huolta. Sinä, joka sait oloni tuntumaan turvalliseksi ja opetit, että aina ei voi pingottaa, vaan voi ostaa ne molemmat karkkipussit, jos ei osaa päättää, kumman haluaisi. Sinä, joka opetit minut juomaan shampanjaa ja opetit, että minä ansaitsen sen. Sinä, joka nostit minut ilmaan juuri niinkuin halusin. Jää hyvästi E, joka tiesit heti, kun minun teki mieli paistaa vohveleita, osasit lukea ajatukseni. Jää hyvästi E, sinä, jonka kanssa nauroin enemmän kuin kai koskaan ennen, kun kaurahiutalepurkki tippui tiskikoneeseen. Jää hyvästi E, sinä, jolle tuoksuni ja hihitykseni olivat rakkaita asioita.

Jääkää hyvästi, me. Jääkää hyvästi ilmeet, pöhköilyt ja ne lempieläimemme. Jääkää hyvästi meidän kotimme, K ja E, E ja K. Jääkää hyvästi ne hetket, kun vain oli hyvä olla ja tiesimme tasan, että tässä se on, onnemme. Jääkää hyvästi, me, joiden piti ottaa se pieni söpö koira ja me, joiden piti olla yhdessä vielä vanhanakin.

Jää hyvästi, yhteinen tulevaisuutemme. Yhteinen ensimmäinen pitkä lomamme, yhteiset unelmamme, yhteiset suunnitelmamme. Teitä ei koskaan tullut ja suren sitä. En saanut kokea sitä, kun olit niin onnellinen, kun pääsit vihdoin näyttämään minulle ne kaikki paikat, mitä halusit. Suren sitä, etten saanut tehdä sinua onnelliseksi, mutta sanon niille toiveille nyt hyvästi.

Jää hyvästi, yhteinen kotimme. Se ei ole enää meidän kotimme, se on minun. Eikä se sittenkään ole minun kotini. Minun sydämeni ei ole siellä. Se odottaa jossain, missä se saa olla taas vapaa, ilman yhteisen kotimme kahleita. Jää hyvästi, yhteiset suunnitelmamme ja unelma-asuntomme. Se ei ole enää unelmani, sieltä puuttuu jotain, minun on tehtävä uudet unelmat.

Haluan myös sanoa jäähyväiset itkulle, riidalle ja huonelle itsetunnolle. Jääkää hyvästi, petetyt lupaukset ja valeet. Jääkää hyvästi ne lukemattomat kerrat, jolloin tunsin itseni olevan syyllinen kaikkeen ja minulla oli paha olla. Jääkää hyvästi myös ne lukemattomat kerrat, joilloin sinä tunsit olevasi syyllinen kaikkeen ja sinulla oli paha olla. Jääkää hyvästi ne kerrat, jolloin olimme eri puolilla ja meillä oli paha olla. Jääkää hyvästi, ne kerrat, jolloin suutuin epäreilusti. Jääköön hyvästi ne kerrat, jolloin suutuit epäreilusti. Jääköön hyvästi ne kerrat, jolloin vain epäonnistuimme. Jääkää hyvästi, hylätyksi tulemisen tunteet ja vähättelysi. Jääköön hyvästi se, että minulla ei saanut olla paha mieli, tai etten saanut olla vihainen. Jääköön hyvästi se tunne, että meillä oli eri säännöt. Jääköön hyvästi se, että annoin polkea itseäni vielä vähän lisää sittenkin, kun olin jo uponnut.

Jäähyväiset sinulle E. Jää hyvästi, sinä, jonka kanssa koin tähänastisen elämäni onnellisimmat ja onnettomimmat hetket. Sinä et niitä tehnyt, mutta sinun kanssasi minä ne koin, ne minun tunteeni. Vaikka välillä mietin, miksi lähdin tähän koskaan mukaan, miksi olin niin tyhmä, niin tämä kokemus mahdollisti minulle kaiken sen, mitä olen oppinut tämän eron myötä. Se mahdollisti myös sen, mitä opin suhteemme aikana. Sen, että minäkin voin olla kaunis ja elämästä pitää nauttia. Nuo asiat sinä minulle opetit ja olen niistä sinulle ikuisesti kiitollinen. Mutta nyt on tullut aika pitää noista opeista kiinni, ja sanoa muulle hyvästi.

Jää hyvästi E.

Toivoo,
K