Toiseksi viimeinen luku Fisherissä ja aihe onkin sitten sellainen 'kevyt' elämän tarkoitus. Luvussa puhutaan tulevaisuudesta. Hui! Tähän asti tulevaisuus on ollut vain minulle jotain, joka tulee sieltä aikanaan, mutta pikkuhiljaa pitäisi alkaa tekemään omia suunnitelmia ja keksiä uusia unelmia. Onhan minulla niitä, mutta ne liittyvät liikaa siihen, että käteni paranisi kelvolliseksi ja täten ovat hieman turhan epävarmoja, jotten jäisi vain odottelemaan - sitä odottelua on tehty jo ihan liikaa.
Luvussa puhutaan elämänviivasta. Menneisyydestä ja tulevaisuudesta ja nykyisyydestä. Mitkä asiat olivat onnellisia menneisyydessä? Itselle näitä on helppo löytää monia. Olin tosi onnellinen lukiossa, opiskellessani ja ulkomailla asuessa. E:n kanssa alkuhuuma oli toki myös ihanaa. Onnettomat ajat on myös helppo identifioida, ero oli se pohjanoteeraus. Sieltä on onneksi jo noustu, ei nyt ihan perustasolle, muttei enää olla missään superonnettomassa vaiheessakaan yleisesti. Entä tulevaisuus? Toivon, että työstän tätä kriisiä vielä ja palaan sille omalle perustasolleni, mistä pidän, tyytyväisyyteen. Toivon, että voin vielä kokea rakkauden ja pääsen liikkumaan kädestäni huolimatta. Toivottavasti löydän sosiaalisen paikkani ja pidän työstäni edelleen. Tulevaisuuta ei kuitenkaan voi ennustaa. Toivon, että kun jonain päiväni aikani tulee, voin olla tyytyväinen elämääni, ja ehkä silloin jo osaan nähdä tämänkin eron todellisena onnenpotkuna, kasvoinhan tässä prosessissa ihmisenä ehkä enemmän kuin olen koskaan kasvanut. Tällä hetkellä toki ajattelen, että olen kasvanut erossa kovasti, mutten vielä pysty ajattelemaan, että onneksi se suhde oli ja loppui, ajattelen vain, että kunpa en olisi tavannut E:tä ollenkaan.
Minä en aiemmin tiennyt, mitä tahdon elämässä, mistä unelmoisin tai mitä tavoittelisin. Ehkä se oli yksi syy siihen, että en ollut onnellinen ja myös syy eroon - ex-miehellä kun niitä unelmia oli vaikka kuinka, minä en pystynyt keksimään edes yhtä, kun asiasta joskus keskustelimme.
VastaaPoistaEron jälkeen tein itselleni sellaisen oman elämän aarrekartan, jollaista aiemmin olin pitänyt vähän hölmönä puuhana, mutta nyt olin valmis kokeilemaan uuttaa. Ja löytyihän niitä unelmia ja tavoitteita, ja tuntuu että olen saanut myös toteutettua niitä ihan normaalissa elämässäni. Ja olen aika onnellinen tällä hetkellä :)
Esim. täällä kerrotaa aarrekartan tekemisestä, suosittelen kokeilemaan:
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/itsetuntemus/aarrekartta-viitoita-tie-unelmiisi
(Minulle ei tule mitään naisten lehtia, tulostin kuvia netistä ja hain kirpparilta kasan vanhoja lehtiä)
t. T.
Tollanen harjoitus voisi kyllä olla tosi hyödyllinen. Olisi jotain elämässä tavoiteltavaa. Pitäisi varmaan varata kalenterista päivä, jolloin miettisi tätä ihan todella. Kiitos vinkistä, ei olisi varmaan muuten tullut edes mieleen, että noinkin voi asiaa työstää.
VastaaPoista